Yritysten Kasvurahoitus

Aiemmin julkaistussa artikkelissa kävimme läpi, mistä uusi yritys voi saada rahoitusta ja näin käynnistää liiketoimintansa. Yrityksen ensimmäiset vuodet ovat usein täynnä erilaisia investointeja ja kehitystoimenpiteitä, jotta liikeidea saataisiin sellaiseksi, että yritys voi kasvaa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Tässä artikkelissa syvennymme yrityksen askeliin kohti kasvua. Kun yrittäjät ovat todenneet, että liikeidea toimii, herää usein tarve lisärahoitukselle. Tyypillinen kasvurahoitusta pohtiva yritys on perustettu alle viisi vuotta aikaisemmin, ja se on jo mahdollisesti saanut ensimmäisen toimintavuotensa aikana rahoitusta. Vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla jo hieman vanhempi yritys, joka on kehittämässä uutta tuotetta, ja tarvitsee rahoitusta tämän kasvattamiseksi. 

Kasvurahoituksen ominaispiirteet

Yrityksen kasvu on erittäin yksilökohtaista eikä ole olemassa kahta täysin identtistä kasvutarinaa. Otetaan esimerkkinä toimialojen erot: Vahvasti teknologiapainotteinen yritys kasvaa useasti rekrytoinneilla, kun raskaan teollisuuden yritys investoi tehokkaampiin koneisiin. Nämä ääriesimerkit osoittavat, että rahoituksessa täytyy huomioida yritysten ominaispiirteet, mutta samalla kasvurahoituksessa nähdään muutamia yhdistäviä piirteitä.

Usein kasvurahoitusta haetaan selkeästi rajattuun projektiin: Laajassa kuvassa yrityksellä voi olla tavoitteena 50% vuosittainen kasvu, mutta rahoittajille on tärkeää esitellä tämän saavuttamiseksi otettavat yksittäiset askeleet ja laskelmat. Momentum Helsingillä olemme huomanneet, että selkeille ja mitattaville projekteille on aina helpompi saada rahoitusta, sillä rahoittajalle on tällöin helpompi todentaa investoinnin lopputuloksia ja näin ollen liiketoiminnallisia vaikutuksia.

Toinen monia kasvurahoituksia yhdistävä tekijä on hakijayritysten potentiaali kansainvälisillä markkinoilla. Käytännössä tämä ei tarkoita, että juuri sillä kertaa haettavan rahoituksen tulisi lopputuloksena viedä yritystä kansainväliseksi. Ajatuksena monilla rahoittajilla on, että jossain elinkaarensa vaiheessa yritys voisi kansainvälistyä, ja näin tukea esimerkiksi Suomen näkyvyyttä ulkomailla. Tätä kriteeriä motivoi hieman eri asiat rahoittajasta riippuen: Julkinen rahoitus tavoittelee Suomen aseman parantamista, kun yksityiset sijoittajat näkevät kansainvälisen yhtiön tuovan paremman tuoton rahoilleen.

Eräs asia joka on hyvä muistaa kasvurahoitusta hakiessa on myynnin ja markkinoinnin rooli. Nämä ovat elintärkeitä yritysten tulorahoitukselle, mutta niiden rahoittaminen on harvinaista julkisista lähteistä. Kun aiemmin mainitsimme projektiluontoisuuden, esimerkiksi myynnin tehostaminen on monien silmissä hieman liian laaja ja abstrakti aihe. Monet rahoittajat myös edellyttävät näiden elementtien olevan kunnossa ennen kasvurahoituksen myöntämistä.

Kasvurahoituksen lähteet

Kasvun rahoittamisen muodot ovat melko samanlaisia kuin uuden aloittavan yrityksen: Osa julkisista rahoittajista myöntää avustuksia, sijoittajat tulevat osaomistajiksi ja lainarahoitukseen on erilaisia vaihtoehtoja. Näiden kahden vaiheen erot liittyvät liiketoimintaidean menestykseen, sillä nopean kasvun vaiheessa tuote/palvelu on jo ainakin osittain todettu toimivaksi ja kannattavaksi. Näin ollen yrityksellä on näyttöjä hyvän idean lisäksi, ja rahoittajat myöntävät suurempia summia tukemaan kasvua. 

Kuten kaikissa rahoituskierroksissa ja -vaiheissa myös kasvurahoituksessa hakijan täytyy valmistella kattavat materiaalit rahoittajalle. Materiaalivaatimukset vaihtelevat rahoituksen suuruudesta ja rahoittajasta riippuen, mutta lähes aina yrityksen potentiaali on voitava kirjoittaa auki, avata sen tulevaisuuden näkymiä ja kertoa taloudellisesta tilanteesta.

Seuraavaksi kerromme lyhyesti erilaisista kasvurahoituksen vaihtoehdoista. On tärkeää muistaa, että rahoitus on kokonaisuus eli näitä mahdollisuuksia voi yhdistellä yrityksen tarpeita vastaavaksi. Esimerkiksi avustusmuotoinen rahoitus on erinomainen pohja lainalle, sillä tällöin lainan myöntäjällä on tieto siitä, että osa projektista on jo rahoitettu ja turvattu.

• Finnveran takaukset: Nämä auttavat yrityksiä saamaan lainaa kaupallisilta pankeilta yrityksen eri vaiheissa. Takauksen määrä vaihtelee yrityksen tilanteesta ja rahoituksen käyttötarpeesta riippuen. Esimerkkejä takaus-instrumenteista ovat Alkutakaus, Pk-takaus, Finnvera-takaus, Kansainvälistymistakaus ja Vientitakaus.

• Pankkilainat: Kaupalliset pankit myöntävät yrityksille lainoja moniin eri tarkoituksiin. Koska kyseessä on yksityisen rahoituksen muoto, kriteerit vaihtelevat pankkien välillä ja lainan myöntäminen on harkinnanvaraista.

• ELY-Keskus: ELY-Keskuksen tuet ovat tyypillisesti 10-50% hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. ELY-Keskuksessa ei kategorisesti edellytetä kansainvälisesti skaalautuvaa liiketoimintaa.​ Esimerkiksi Investointituki on (10–35% kustannuksista) mm. koneiden, laitteiden ja kaluston tai esim. ohjelmistojen, valmistusoikeuksien, patenttien, tietotaidon ja tietämyksen hankintaan ja Kehittämisavustus (50% kustannuksista), joka on tarkoitettu normaalista toiminnasta poikkeavaan kehityshankkeeseen, kuten uusien tuotteiden, tuotanto/palveluprosessien ja -menetelmien kehittämiseen.

• Business Finland: Business Finland keskittyy kansainvälistymistä hakeviin ja innovatiivisiin yrityksiin. Se tarjoaa useita erilaisia rahoitusmuotoja mm. tuotekehitykseen, markkinatutkimuksen, innovaatiotyöhön sekä tuotteen/palvelun kaupallistamiseen. Rahoitusmuotojen kirjo on laaja aina Innovaatiosetelistä ja Tempo-avustuksesta tukeen kansainvälisille B2B-messuille osallistumisesta koituviin kustannuksiin

• Finnpartnership: Kyseessä on Finnfundin hallinnoima ja Ulkoministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma, jonka tavoitteena on edistää Suomen ja kehitysmaiden välistä, positiivisia kehitysvaikutuksia omaavaa, liiketoimintaa. Se tarjoaa liikekumppanuustukea eli rahalista avustusta ja Matchmaking-palvelua, jossa yhdistetään suomalaiset ja kehitysmaiden toimijat. 

• Ilmastorahasto: Rahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen sekä digitalisaation edistämiseen. Se myöntää rahoitusta pääomalainana yrityksille, jotka edistävät rahaston tavoitteita. Käytännössä siis rahastosta ei tule omistajaa yrityksessä, vaan se tukee yrityksiä erityisehtoisella lainalla. 

• EU-rahoitukset: EU tarjoaa korkeatasoista rahoitusta, investointeja sekä liiketoiminnan kasvupalveluita yrityksille, joiden kansainvälisyys on luonnollisesti skaalattavissa koko Euroopan alueelle. Rahoituksen taustalla on EU:n laajuinen tavoite torjua ilmastonmuutosta, saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä lisätä Euroopan kilpailukykyä. Näkyvimpiä rahoituskanavia ovat EIC:n (European Innovation Council) rahoitukset EIC Pathfinder ja EIC Transition.

• Yksityiset sijoittajat: Pääomasijoittajat voivat sijoittaa yritykseen rahaa omistusosuutta vastaan. Ne hyödyttävät yritystä myös verkostoillaan ja osaamisellaan. Heistä tulee siis perustajien rinnalle omistajia: Jos sijoittajille myydään yli puolet yrityksen osakkeista, siirtyy myös määräysvalta heille.

Momentum Helsinki & Kasvurahoitus

Momentum Helsingillä on laaja kokemus uuden yrityksen rahoitustarpeista: Kaikki perustajamme ovat kokeneita yrittäjiä. Kokemuksemme johdosta lähestymme aina ensin liiketoimintasi tarpeita, strategisia virstanpylväitäsi ja vasta sitten katsomme millainen rahoituskokonaisuus palvelee yritystäsi parhaiten. Olemme auttaneet yrityksiä eri toimialoilta saavuttamaan kasvutavoitteensa ja kansainvälistämään liiketoimintansa.

Emme keskity eksklusiivisesti tiettyihin tukiin taikka rahoitusmuotoihin. Sen sijaan rakennamme liiketoimintasi avainaktiviteetteihin parhaiten sopivan rahoituskokonaisuuden yhdestä tai useammasta eri rahoitusinstrumentista.

Valmistelemme kaikki tarvittavat dokumentit yrityksesi rahoitushakemukseen, ja tarvittaessa edustamme teitä rahoitusneuvotteluissa. Näin yrittäjille ja yrityksen muille avainhenkilöille jää aikaa keskittyä liikevaihtoa tuottavaan toimintaan.