Innovaatioseteli & Teknologinen kehitys 

Tässä artikkeliparin toisessa osassa esittelemme Business Finlandin Innovaatioseteliä ja erityisesti sen käyttöä teknologisessa kehittämisessä. Keskitymme siihen, miten teknologiaprojektin tarkka suunnittelu hyödyttää asiakasta Innovaatioseteliä hakiessa ja itse projektin toteutuksen aikana. Aikaisemmin julkaistusta artikkelista löydät tuotestrategian kehittämisen kulmakivet.

PK-yritykset kohtaavat usein tilanteita, joissa heidän oma osaamisensa ei riitä tarvittavaan teknologiseen kehitystyöhön innovaation viimeistelemiseksi. Kun tämä yhdistetään siihen, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on usein myös tiukka taloudellinen tilanne, voivat tärkeät ongelmat jäädä ratkaisematta. Business Finland tarjoaa tähän kuitenkin apua Innovaatiosetelillä: Kyseessä on 5000 euron (+alv) tukimuotoinen rahoitus, jonka hakija voi käyttää liiketoimintansa kehittämiseen tietyin kriteerein.

Kuka voi hakea?

Business Finland haluaa tukea erityisesti pienempiä yrityksiä, sillä näiden on usein vaikeinta saada innovaatioitaan eteenpäin ja kansainvälistymään, mutta samaan aikaan näissä piilee myös suuri potentiaali. Seuraavaksi esitellään hakukriteerejä:

• Hakijan täytyy olla pieni tai keskisuuri yritys: Pk-yritykset ovat alle 250 työntekijän yrityksiä, joiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. 
• Tuki on tarkoitettu vain täysipäiväisessä toiminnassa oleville yrityksille eli hakevassa yrityksessä on ollut täysipäiväinen yrittäjä tai täysipäiväinen työntekijä vähintään kolme kuukautta. Käytännön esimerkkinä voidaan käyttää tilannetta, jossa yrittäjä on täysipäiväisesti töissä toisella työnantajalla, mutta hakee innovaatioseteliä yritykselle, jonka kanssa työskentelee viikonloppuisin. Tällöin seteliä ei voida myöntää, jos hakevalla yrityksellä ei ole ollut täysipäiväistä työntekijää vähintään kolme kuukautta. 
• Hakijan Suomen Asiakastiedon Rating Alfan tulee olla vähintään A.
• Tuki on käytettävä uuden tuotteen kehittämiseen, jolle on jo tehty kansainvälistymissuunnitelma, eikä esimerkiksi vanhan jatkokehittämisen.

Mihin tukea haetaan: Teknologinen kehitys

Teknologista suunnittelutyötä voi olla monenlaista, mutta mikäli innovaation kehittäminen edellyttää jonkinlaista koodaamista tai teknologisten ratkaisujen implementaatiota, on suunnittelutyö hyvä tehdä huolellisesti. Mikäli innovaatiota ei jo suunniteluvaiheessa käsitellä huolellisesti ja määritellä konkreettisesti, voi seurauksena olla vakavia tarpeettomia lisäkustannuksia, venyneitä aikatauluja ja epäonnistuneita projekteja.

Teknologisessa kehitystyössä on jokseenkin tavallista, että alkuperäisen idean saaneet henkilöt ulkoistavat tuotekehityksen käytännön tasolla täysin jollekkin kehitystalolle. Kehitystalo taas mielellään veloittaa asiakkaitaan sekä suunnittelusta että kehitystyöstä niin paljon kuin mahdollista.

Kun teknologista ratkaisua ei ole ennen asiointia suunniteltu, on hankalaa laatia projektille budjettia. Kun projektille ei voi laatia budjettia, on mahdotonta hakea yhtiölle esimerkiksi lainaa tai rahoitusta sijoittajilta tai mitata innovaation kaupallista menestystä luotettavasti.

Jos teknologiaa ei määritellä hyvin tarkasti suunnittelutasolla, ollaan täysin pimennossa innovaation kehityksen aikatauluista ja vaadittavista resursseista. Innovaation keksijä on täysin kehittäjien armoilla, ilman selkeää ymmärrystä lopputuloksen arvioinnista. Tästä syystä on suositeltavaa, että ennen kaikkea teknistä kehitystyötä, suuria budjetteja, pitkiä aikatauluja ja hankkeeseen valutettua energiaa innovaatio viimeistellään määrittelemällä sen jokainen komponentti ja hiomalla tuotteen teknologinen kehityssuunnitelma loppuun asti.

Momentum Helsinki & Teknologinen kehityssuunnitelma

Teknologinen kehityssuunnitelma Innovaatiosetelirahoituksella säästää innovaattorilta merkittävästi aikaa, rahaa ja vaivaa. Kun suunnitelma on tehty, voidaan sen pohjalle antaa alustavat budjettiarviot, joilla tiedetään projektiin kohdistettavan rahan tarve. Kun tehtävät kehitystoimet konkreettisesti tiedetään, voidaan projekti aikatauluttaa. Kun projektin budjetti ja aikataulu on selvillä, voi kehitysprojektin aloittaa ilman huolta odottamattomista lisäkustannuksista, budjetin paisumisesta tai aikataulujen venymisestä.

Momentum Helsinki omaa kumulatiivisesti +25 vuoden kokemuksen tuotekehityksestä. Nojaten tiimin pitkän linjan kokemukseen tuotekehityksestä toteutetaan Innovaatiosetelillä idean keksijän yritykselle teknologinen kehityssuunnitelma, jonka lopputuloksena syntyy eksakti, konkreettinen ja jatkotoimenpiteille valmis dokumentti. Kun dokumentti on valmis ja hyväksytetty keksijällä, voi keksijä viedä dokumentin projektitalolle ja odottaa saavansa realistisen hinta- ja aika-arvion tuotekehitysprojektista.

Mitä teknologinen kehityssuunnitelma kattaa?

Kun suunnittelu aloitetaan, projektin raamit täytyy tarkentaa:

• Kohderyhmä: Asiakasprofiili, maantieteellinen fokus, tavoiteltu kävijämäärä
• Turvallisuuskysymykset: Tallennetaanko käyttäjän tietoja, tarvitaanko kirjautumista, miten, palvelimien turvallisuus, datan suojaaminen
• Julkaisupaikka: Sovelluskaupat, verkkosivusto 
• Konkreettinen toteutus: Visio, ideaali toteutus, tehdäänkö valmis tuote vai “MVP” 

Käytännössä yllä mainitut seikat asettuvat kahden kategorian alle. Ensimmäiseksi teknologinen kehityssuunnitelma pitää sisällään vaatimusanalyysin, jossa tarkastellaan mitä projektilla lähdetään tavoittelemaan ottamatta kantaa siihen, että miten se tehdään. Tässä vaiheessa tarkastellaan visiota kriittisesti, jotta toteuttamiseen ei myöhemmin käytetä turhaan resursseja. Kun visio on selkeä ja vaatimusanalyysi on valmis, siirrytään järjestelmäsuunnitteluun, jossa pohditaan miten visio saadaan toteutettua: Konkreettisesti aletaan kysymään kysymyksiä, kuten “miten tehdään, kuka tekee ja missä tekee”.

Mitä konkreettisia hyötyjä hyvällä suunnittelulla saavutetaan? 

• Tarkempi visio
• Kustannussäästöt
• Nopeampi markkinoille pääsy
• Virheiden, ongelmakohtien tai parannustarpeiden huomioiminen ajoissa

Hyvin pohdittu, alustettu ja suunniteltu projekti on huomattavasti helpompi toteuttaa ja sen hinnoittelu on myöskin vaivattomampaa. Näin hakija voi saada parempia tarjouksia palveluntarjoajilta, joka on tärkeää huomioonottaen Innovaatiosetelin 5000 euron suuruuden. Kun hakija luo suunnitelman ulkopuolisen asinantuntijan, kuten Momentum Helsingin kanssa, esiin nousee useita asioita, joita ei ensivaiheissa oltu huomioitu. Samalla suunnitteluprosessin aikana myös hakijan oma visio tarkentuu, ja näin lopputulos vastaa ensimmäisellä kerralla toivottua. 

Lisäksi suunnitelmallinen toteuttaminen mahdollistaa innovaation aikaisemman markkinoille pääsyn ja asiakasryhmien testaamisen: “MVP”-tuote eli “minimum viable product” tarkoittaa prototyypistä seuraavaa askelta, eli tuotteen tai palvelun julkaisukelpoista muotoa, jossa kuitenkin voi olla vielä hiottavaa. MVP:llä voidaan testata sen toimivuutta oikeissa asiakastilanteissa, ja näin saada arvokkaita huomioita tulevia suurempia markkinoita ajatellen. Tähän liittyy myös suunnitelmallisuuden etu, jos huomataan jokin ongelma tai epäkohta projektissa. Kun lopputulosta lähestytään kattavan suunnitelman kautta, voidaan riskitekijätkin hallita näin helpommin, eikä niistä johtuvat kustannukset haittaa innovaation etenemistä.

Jo aikaisemmin mainittiin teknologiasuunnitelman hyöty kustannusten hallinnassa. Rahoitustarpeiden tarkastelu on huomattavasti helpompaa, kun palveluntarjoajilta voidaan pyytää tarjouksia, kun todellinen työmäärä tai ainakin sen suuntaviivat on tiedossa. Jos tarjouksia teknologiaprojektista pyydetään pelkän idean perusteella, lopputuloksen laadusta ei ole varmuutta ja projektin hinta määräytyy eteenpäin mentäessä. Tällöin Innovaatiosetelin hakija kohtaa suuren riskin siitä, jos rahoitus loppuu, eikä projektissa olla ylletty edes “MVP”-tasolle, joka osoittaisi ajatuksen ja innovaation toteuttamiskelpoisuuden sekä sen potentiaalin liiketoiminnassa.

Momentum Helsinki on auttanut useita onnistuneita Innovaatioseteli-hakijoita suunnittelemaan teknologiset projektinsa huolella, jonka hyödyt näkyvät niin tuotekehityksen säästöissä, kehitystyön järjestelmällisyydessä, jatkosoveltamisessa kuin lopullisen tuotteen laadussa ja toimivuudessa. Tiimillämme on pitkä tausta digitalisaation ja teknologiaprojektien parista, joten voimme auttaa hakijan innovaatiota menestymään, kansainvälistymään ja kehittymäänmonilla eri tavoilla.

Milloin tukea ei saa?

Koska Innovaatioseteli on tukimuotoista rahoitusta, sen saamiselle on asetettu tiettyjä reunaehtoja väärinkäytön estämiseksi. Näitä ovat:

• Yllä mainitut hakukriteerit eivät täyty
• Tukea haetaan vientimarkkinoiden selvitystyöhön (tähän tarkoitukseen Business Finlandilla on toinen tukimuoto, Explorer)
• Hankittavat asiantuntijapalvelut eivät ole uutta hakijan nykyiseen osaamiseen verrattuna
• Hakijan toimiala ei ole de minimis -tuen piirissä (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely) tai hakijan de minimis -tukikatto ylittyy
• Hakija on jo saanut Innovaatiosetelin Tekesiltä tai Business Finlandilta
• Hakija on kuluvana tai edellisenä vuonna saanut Business Finlandin rahoitusta tai sillä on parhaillaan menossa toinen Business Finlandin hakuprosessi.
• Innovaatioseteli käytettäisiin hakijan rahoituksen selvittämiseen, hakemiseen tai muuhun rahoitukseen liittyvään toimintaan. 
• Seteli käytettäisiin palveluiden ostamiseen sellaiselta yritykseltä, johon hakijalla on intressiyhteys.
• Seteli käytettäisiin yrityksen omiin palkkakustannuksiin, matkoihin, aine- tai tarvikeostoihin, vuokriin, asiantuntijapalveluihin, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan, yleiseen liiketoiminnan kehittämiseen tai laiteostoihin. 

Kuinka innovaatioseteliä haetaan?

Kuten muitakin Business Finlandin rahoituksia, innovaatioseteliä haetaan verkossa. Tämä tapahtuu Business Finlandin asiointipalvelun kautta. Sähköisellä hakulomakkeella kysytään seuraavia seikkoja:

• Yrityksen nykytila: Esimerkiksi henkilöresurssit ja mahdolliset yritysrakenteet
• Projektin toteutus: Tarkka kuvaus ostettavasta palvelusta ja siitä, kuinka se palvelee uutta tuotetta tai palvelua ja sen kansainvälistymistä
• Budjetti ja rahoitus
• Vapaa saate: Hakijalla on mahdollisuus syventää innovaation taustaa ja kertoa tarkemmin esimerkiksi sen kansainvälistymissuunnitelmasta. Tämä on hyvin tapauskohtainen kuvaus, ja hakijan on osattava tunnistaa ja kertoa olennaisimmat seikat, joilla varmistetaan tuen saaminen. 

Kustannuksia hyväksytään aikaisintaan siitä päivästä lähtien, kun hakemus on lähetetty: Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion. Hakijalla on siis oltava taloudelliset edellytykset ensin maksaa palveluntarjoajalle, sillä tuen saa vasta projektin jälkeen. 

Ennen Innovaatioseteli-hakemuksen tekemistä on järkevää tarkistaa, ettei hakijan de minimis -tuet ylitä 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. Huomionarvoista on, että samaan konserniin kuuluvien yritysten de minimis -tuet lasketaan myös yhteen.