Rakennerahastot osa 2: Miten rahoitetaan?

Tässä artikkeliparissa käsittelemme rakennerahastoja, jotka ovat EU:n alue- ja rakennepolitiikan mukaisia rahoitusinstrumentteja. Toisessa osassa kerromme hakemisesta konkreettisemmin, avaamme avustuksen määräytymistä sekä kuvaamme millaisia ominaispiirteitä hankkeisiin kuuluu. 

Ensimmäisessä osassa käsittelimme erityisesti EAKR:n eli Euroopan aluekehitysrahaston erityistavoitteita, joiden edistämiseen yritykset voivat hakea avustusta. Lyhyesti niiden tavoitteena on alueiden välisiä kehitys- ja hyvinvointieroja ja varmistaa EU:n ja sen jäsenmaiden kestävä kasvu ja kilpailukyky. Kauden 2021-2027 ohjelma tähtää ennen kaikkea alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen, työllisyyden ja osaamisen parantamiseen sekä osallisuuden lisäämiseen.

Alueelliset erityispiirteet

Alla kuvataan rakennerahastojen myöntämisen alueellisia erityispiirteitä. Alueet eroavat toisistaan huomattavasti, sillä osa alueista myöntää tukea laajemmalla skaalalla, kun toiset spesifioivat tarkasti tuettavia kohteita. Kuvaukset eivät kata kaikkia yksityiskohtia, mutta antavat kokonaiskäsityksen alueiden piirteistä. 

Länsi-Suomi:

• Keski-Suomessa painopistealoja ovat digi-, bio- ja kiertotalous, uudistuva teollisuus sekä hyvinvointi ja niiden kautta syntyvän uuden liiketoiminnan käynnistäminen.
• Pirkanmaalla kehittämisavustusta suunnataan pk-yritysten innovatiivisten ja kansainvälistä kasvua edistävien kehittämishankkeiden tukemiseen. 
• Varsinais-Suomessa yrityksen kehittämisavustus suunnataan pk-yritysten innovatiivisiin, merkittäviin ja perusliiketoiminnasta oleellisesti erillisiin kehittämishankkeisiin. 
• Satakunnassa yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yrityksille investointeihin sekä kehittämistoimenpiteisiin.
• Etelä-Pohjanmaalla rahoitusta suunnataan erityisesti maakunnan uudistushaluisille pk-yrityksille tavoitteena tuottavuuden ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, resurssiviisaan kasvun ja TKI toiminnan lisääminen.
• Pohjanmaalla kehittämishankkeissa painopistealueita ovat uusien tuotteiden, palveluiden tai konseptien kehittäminen, tuotantomenetelmien kehittäminen, kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen sekä yritysten esiselvityshankkeet.
• Keski-Pohjanmaalla rahoitusta kohdennetaan erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten uudistumiseen, tuottavuuden lisäämiseen sekä uudenlaisten liiketoimintamallien, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja niiden markkinoille pääsyyn.

Etelä-Suomi

• Etelä-Karjala korostaa erityistavoite 1.3:a (Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen).
• Kanta-Hämeessä rahoitetaan erityisesti maakunnan älykkään erikoistumisen mukaisia yritystukihankkeita: a) luonnonvarat, kulutus ja materiaalikierrot kiertotalouden keskiössä b) kestävä ruokajärjestelmä c) älykkäät palvelut ja tuotantoprosessit uudistuvassa liiketoiminnassa d) älykästä, vastuullista ja kestävää muotoilua.
• Kymenlaakso korostaa erityistavoite 1.3:a (Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen).
• Päijät-Hämeen kärkialueita poikkileikkaavat kestävyyden periaate, jossa yhdistyvät maakunnan perinteiset osaamisalueet ympäristöteknologia ja energia- ja resurssikysymykset sisältävä kiertotalous sekä muotoilu.
• Uudellamaalla rahoitetaan erityisesti pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä parantavia sekä energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä edistäviä yritystukihankkeita.

Itä-Suomi

• Etelä-Savon älykkään erikoistumisen viisi kärkeä ovat metsä, ruoka, vesi, matkailu ja hyvinvointi yhdistettynä TKI-toimintaan. 
• Pohjois-Karjalan erikoistumisen painopisteiksi on valittu uudistuva teollisuus ja kehittyvät teknologiat, puhtaat ratkaisut ja vihreä siirtymä sekä innovatiiviset ja kestävästi tuotetut palvelut. 
• Pohjois-Savossa maakuntaohjelman mukaisia kehittämisen kärkiä ovat kone- ja energiateknologia, metsäteollisuus, elintarvikkeet, hyvinvointiteknologia, matkailu, älykäs vesijärjestelmä sekä biojalostus. 

Pohjois-Suomi

• Pohjois-Pohjanmaan kehityksen kärjet ovat aktiivinen, hyvä ja toimiva arki; saavutettavuus; alueiden vahvuuksien tukeminen; kansainvälisyys; kestävä kasvu  ja yrittäjyyden tukeminen.
• Kainuussa keskitytään hyvinvointiin ja työllisyyteen, digitaaliseen siirtymään sekä toimialoista matkailuun, teknologiateollisuuteen, biotalouteen sekä kemianteollisuuteen.
• Lapissa läpileikkaavia teemoja ovat arktisuus ja kansainvälisyys, vihreä siirtymä ja siihen liittyvä Lapin Green Deal, alueen veto- ja pitovoima, hyvinvointi ja turvallisuus, digitalisaatio sekä osallisuus ja yhdenvertaisuus.

Avustuksen määräytyminen

Alueiden välillä on eroja siinä, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat yritystoiminnalle, ja työvoima- ja muut resurssit ovat jakautuneet epätasaisesti. Tämän vuoksi myös avustuksen määräytyminen ja näin sen suuruus vaihtelevat alueittain ja ELY-Keskuksilla on mahdollisuus säädellä käytettyjä metodeja. Lisäksi tuen määrään vaikuttaa myös vuoden 2022 aikana uudistuva aluetukikartta. 

Tässä osiossa kerromme kolmesta eri malleista, joita alueilla on mahdollisuus käyttää. Yrityksen kehittämisavustuksessa käytettäviä kustannusmalleja ovat flat rate- sekä kertakorvausmallit. Käytettävissä olevat kustannusmallit ilmoitetaan avoinna olevissa hakuilmoituksissa.

Flat rate -mallissa korvataan tietty alueittain määräytyvä prosenttiosuus hyväksyttävistä kustannuksista.

Palkkamallissa palkkakustannukset ilman sivukuluja ja lomarahaa korvataan aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen. Työnantajan lakiin perustuvat sivukulut ja lomarahat korvataan keskimääräisenä prosenttimääräisenä osuutena välittömistä palkkakustannuksista (noin 26%).

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää kertakorvauksena kasvuun tähtäävälle pk yritykselle, kun yritys selvittää uuden kasvuliiketoiminnan käynnistämisen mahdollisuutta. Kertakorvaushankkeissa avustus myönnetään hakijan esittämän hankesuunnitelman ja budjetin pohjalta.

Rahoituksen hakeminen 

Tässä kappaleessa kerromme, mitä kannattaa ottaa huomioon hakiessa rahoitusta EU:n rakennerahastoista. Hakeminen konkreettisesti tapahtuu EURA 2021 -järjestelmässä, jonne täytetään yrityksen sekä hankkeen tiedot. Hakuaikoja on useita, ja ne eivät välttämättä ole samanaikaisia kaikilla alueilla. 

1. Pohdi, haetko rahoitusta yksin vai kumppaneiden kanssa toteutettavaan hankkeeseen.
2. Toimitaanko hankkeessa yhden vai useamman maakunnan alueella?
3. Sopiiko hanke kyseisten maakuntien painopisteisiin?
4. Hankesuunnitelman täytyy olla tarkka, jotta rahoittajalle välittyy linkki hankkeen ja ohjelman tavoitteiden välillä.
5. Mitkä avustuksen määräytymisen malleista ovat käytettävissä haussa? Mikä näistä on hankkeellesi paras?
6. Tarkista, mitkä toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat haun kohteena.
7. Tarkista, mille rahoittavalle viranomaiselle hakemus osoitetaan.

Avustuksen hakemisessa on monta liikkuvaa osaa, ja yrittäjän täytyy itse selvittää, mihin erityistavoitteeseen hanke sopii. Momentum Helsinki voi auttaa yritystäsi hakemaan avustusta: Palvelumme kattavat kaiken hakukelpoisuuden selvittämisestä hankesuunnitelmaan, joten yrittäjä voi keskittyä siihen, missä hänen aikansa on kaikkein arvokkainta.